pinssitalkoot ja matkalaukut edes esille -operaatio.

Tänään tein sen. Minä pystyin siihen. Vaikka se vaatikin suuria henkisiä (nosta se takamus penkistä ja hae ne matkalaukut), sekä fyysisiä (ne matkalaukut on painavia raahata portaat ylös) ponnisteluja. Se on nyt virallisesti aloitettu. Pakkaaminen nimittäin. Saimme mamman kanssa myös talvitavaraa, sekä muuta mukavaa pakattua.

Tätä ennen olin kuitenkin osallistunut paljon isompaan koitokseen, nimittäin pinssitalkoisiin.

Minä, äiti, Emilia, Juuli, Baba (mummoni) ja Didi (ukkini) saimme yhdessä aikaan valkoisesta huopalevystä, sinisestä kohoväristä ja hakaneuloista, neulan, langan, käsien ja saksien avulla 150 pinssiä. Aika mieletöntä. Siihen toki menikin miltei 4 tuntia... Iso urakka se oli ja ihan mukavakin porukalla tehtynä. Yksin olisin tehnyt niitä koko kesän ja jatkanut vielä vuoden läpi. Hieman liioiteltuna. :-----)

Oikeasti se ei ollut ihan niin rasittavaa ja tylsää, kuin mitä kuva antaa ymmärtää. Vaativaa se kuitenkin oli, (nm. pitänyt neulaa kädessä viimeksi ala-asteella)! Ja hienoja niistä kyllä tuli! Alapuoleisessa kuvassa ei ole vielä kaikki valmiina.

Illalla kävimme Fransmannissa syömässä koko perheen voimin melkein samalla porukalla. Juuli ainoastaan lähti, ja iskä ja Mimmi liittyivät meidän seuraamme. Se taisi olla viimeinen ateria tuolla porukalla hyvin pitkään aikaan. Olinkohan ainut, jonka mielestä se tuntui aivan normaalilta aterialta? En vain taida tajuta, että olen oikeasti lähdössä... Ihan mieletöntä. Kolme yötä kotona Marjalassa ja yksi Lahdessa. Sitten se on byebye koti, perhe, ystävät, Joensuu ja Suomi.

Loppuun vielä siskokultapossukuva♥

Anniina kiittää.