Hershey park

Olen nyt käynyt jo viidessä eri osavaltiossa! Perjantaina koulujen ja töiden jälkeen pakkasimme, ja lähdimme ajamaan kohti Hersheytä. Hershey on kyllä ihan Pennsylvaniassa, mutta ajoimme tietä, joka kävi Marylandin puolella. New Yorkissahan minä vietin kolme päivää, Newarkin lentokenttä oli New Jerseyn puolella ja kävimme perheen kanssa silloin shoppailemassa West Virginian puolella! Siinä on jo viisi. Ehkä pääsen käymään Ohiossakin, kun sinne on alle tunnin ajomatka.

Niin, ajoimme Hersheyhin, sillä siellä on ympäri USA:ta tunnettu huvipuisto, Hershey Park. Kolmen ja puolen tunnin ajomatka. Puolessa välin matkaa Sarah tajusi, että olimme unohtaneet ottaa liput. Eikun takaisin. Amerikkalaiset tosiaan tykkäävät ajaa autoilla... Puolen yön aikaan olimme sitten perillä hotellissamme. Voitte kuvitella, että kouluviikon ja aamuherätysten johdosta en ollut parhaimmillani kun minut herätettiin kuuden tunnin yöunien jälkeen. Minä olen ihminen, joka tarvitsee unta. En vain pysty olemaan oma itseni jos en saa nukkua ja levätä välillä ihan kunnolla. Aamupäivä ei ollut paras mahdollinen kenellekään. Kaikki olivat väsyneitä ja kiukkuisia. Kun pääsimme puistoon, huomasimme, että se on ihan täynnä. Ensimmäiseen vuoristorataan jonotimme reilun tunnin. Tämä oli Jaclynin ensimmäinen kerta kunnon huvipuistossa ja häntä alkoi pelottaa, kun olimme seuraavat vuorossa. Koska se oli Jaclyn, joka on peloissaan kaikesta, valittaa kaikesta ja huolehtii ja ajattelee aivan liikaa, kukaan ei ottanut häntä tosissaan, kun hän sanoi, että häntä pyörryttää. Olisi pitänyt, sillä hetkeä myöhemmin hän makasi maassa pyörtyneenä. Mark ja Sarah lähtivät heti viemään häntä ensiapuun kun me menimme vuoristorataan.

En nauttinut kyydistä yhtään. Vuoristorata oli puinen, vanha, pomppuinen ja mielettömän nopea. Siellä kaikki vuoristoradat olivat paljonpaljonpaljon nopeampia kuin Suomessa. Sen jälkeen olin jo valmis lähtemään kotiin. Kaikki muut vuoristoradat olivat paljon pelottavampia ja olin varma, etten uskaltautuisi niihin. Kävimme vielä jossain laitteessa sillä aikaa kun Jaclynia hoidettiin. Kävi ilmi, että hänellä oli ollut vain joku nestehukan tapainen. Niimpä jatkoimme kiertelyä. Theo, Olivia ja Sarah halusivat puiston isoimpaan ja pelottavimpaan vuoristorataan. Minä ja Mark päätimme jäädä kiertelemään puistoa siksi aikaa ja kuvailemaan kaikkea. Kuvasin myös heidän kyytinsä vuoristoradassa.

Siinä meni kaksi tuntia jonotuksineen. Ihmisiä oli mielettömästi. Olin varma että kyllästyisin kuoliaaksi heidän juostessa laitteesta toiseen. Niin ei kuitenkaan käynyt, sillä he saivat jollain ihme keinoilla suostuteltua minut seuraavaan laitteeseen mihin he menivät, mielettömän pelottavaan vuoristorataan. En todellakaan ymmärrä, että miten se tapahtui. Sanonpahan vain, että tämän jälkeen Linnanmäki tuntuu leikkipuiston karusellilta. Se oli mieletöntä. Hyvässä mielessä!!! Olin mielettömän peloissani jonossa, tärisin ja ajattelin, että tähän minun pieni elämäni sitten päättyy. Olivia nauroi minulle ja kiskoi eteenpäin. Kun pääsimme laitteeseen, se meni vähän matkaa eteenpäin ja pysähtyi hetkeksi. Ihan kuin Linnanmäen raketti! Siinä istuu hermostuneena ja sitten se vain ampaisee menemään mieletöntä vauhtia. Tämä meni pystysuoraa ylös ja sitten pystysuoraa alas. Olin peloissani, mutta se oli silti todellakin kokemisen arvoista! Aivan mahtavaa. Kyydin jälkeen tosin tärisin ja hekotin mielipuolisesti kymmenen minuuttia. Menimme silti vielä uudestaankin! Seuraavassa kuvassa olemme jonottamassa vuoristorataan.

Tähän väliin ilmoitusluontoinen asia: Sarah on hullu nainen. Kaikella rakkaudella. Hän oli se, joka oli eniten innoissaan niistä mielettömän pelottavista 100km/h kulkevista vuoristoradoista. Pelottavimmissa mutkissa hän vain nauraa räkätti hullunkatse silmissään. Hän hoki koko päivän miten hän rakastaa vuoristoratoja ja sitä tunnetta kun syöksyy pääalaspäin eteenpäin.

Loput päivästä menikin meidän kierrellessä erilaisissa vuoristoradoissa. Illalla menimme Hershey Parkin suklaapuoti osioon. Onko kukaan kuullut Hersheyn suklaasta? Se on kuulemma kuuluisaa täällä, minä en ollut ikinä kuullut. Saimme tietää miten suklaa valmistettiin, papujen keräämisestä suklaapatukaksi. Se oli mielenkiintoista. Ostimme puodista Hershey's kisses -nimisiä suklaakonvehteja ja lähdimme ajamaan kotiin. Pääsin sänkyyn puolen yön jälkeen ja aamulla piti herätä kirkkoon. Olin siis väsynyt ja äkäinen ja harmistunut ja kiukkuinen ja kettuuntunut vaikka mitä muuta! Onneksi tänään, maanantaina on Labor day, mikä saattaa tarkoittaa amerikkalaisille jotain mahtavaa, minulle se tarkoittaa pitkään nukkumista ja koko päivän lepoa. Jee!

Tässäpä tämä nyt oli lyhyesti. Anniina kiittää.