My Exchange Year in America

My Exchange Year in America

perjantai 17. syyskuuta 2010

Anniinan perjantai.

Okei, tällä kertaa aion kertoa tarkan selostuksen normaaleista koulupäivistäni ja erityisesti tästä perjantaista. Nyt lähtee:

Aamulla herätyskelloni soi kymmenen yli kuusi ja pakotin itseni ylös. Raahauduin aamutoimille ennen kouluun lähtöä. Tähän mennessä Dawn on vienyt meidät kouluun joka aamu, mutta jos hän ei pysty, niin menisin bussilla. Kyllä, sillä keltaisella ja vanhalla.

Koululla pitää olla seitsemän maissa, mikä on erittäin turhaa, sillä kello soi vasta noin 20 yli ja silloinkin mennään vaan kotiluokkaan, missä istuskellaan toiset 20 minuuttia kuunnellen kuulutuksia tai vain yksinkertaisesti istuen. Omalla tuolilla pitää istua, ei saa harhailla ympäri luokkaa.

Seuraavaksi minulla on matematiikkaa. Istun takarivissä ja torkun ja piirtelen vihkooni, sillä osaan melkein kaikki asiat. Opettaja ei oikein arvosta sitä etten keskity, mutten vain jaksa keskittyä, sillä osaan jo miltei kaiken. Joitain uusia ja hyödyllisiäkin asioita olen oppinut, mutta pääasiassa kaikki on helppoa ja tylsää. Tänään opiskelimme neliöjuuria, niiden yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuja. Opettaja kuitenkin menettelee.

Toinen tunti on historiaa. Tunneilla ymmärrän miltei kaiken ja mielestäni se on melko mielenkiintoista. Minulle se on kuitenkin paljon vaikeampaa, kuin muille oppilaille, sillä heillä on taustatietoa Amerikan historiasta. Minulle miltei kaikki on uutta, ja jos ei ole, niin ainakin aivan erilaisesta näkökulmasta, kun meille on opetettu Suomessa. Lisäksi kaikki on englanniksi.

Tänään meillä oli testi historiasta. Luulen, että pärjäsin melko hyvin. Tämä oli kuitenkin vaikeampaa, kuin pääkaupunki- & osavaltiotesti, sillä minun piti oikeasti kirjoittaa asioita englanniksi. Ja ensinnäkin ymmärtää kysymys. Jo siinä saattaa mennä aikaa. Sitten vielä muotoilla vastaus johonkin vaikeaan kysymykseen, eikä tehdä kirjoitusvirheitä. Huh huh. Tunnin loputtua katsoimme videota George Washingtonista.

Historian jälkeen ryntään koulun toiselle puolelle ihmisbiologiaan. Opettaja on mukava ja hauska, hän kyselee minulta välillä kysymyksiä Suomesta. Tunneilla opimme asioita hauskojen asioiden kautta, piirrämme ja väritämme rakenteita, että oppisimme muistamaan oikeat osat. Demonstroimme hermoimpulssin kulkua hermoissa tekemällä ihmisaaltoja. Se on melko mukava tunti! Tänään opiskelimme haju- & makuaistia.

Taidetunnit ovat kyllä koko koulupäivän kohokohta. 45 minuuttia täydellistä keskittymistä ja rentoutumista, ainakin minun osalta. Eivät kaikki sitä ota niin tosissaan. Tällä viikolla olemme piirtäneet maisemia hiilellä ja pastelleilla. Sain valmiiksi kolme pastillipiirrosta ja yhden hiilipiirroksen. Opettaja arvosteli ne kaikki sitten yhdessä ja laittoi joitakin luokan parhaita seinälle. Tänään piirsimme lelueläimiä pastelleilla. Minulla oli kirahvi, joka oli ihan mielettömän vaikea. Ohuet jalat ja kaula ja leviävät pastillit. Yritin kuitenkin parhaani...

Seuraavaksi ruokailu. Tässä vaiheessa päivää on jo aivan mieletön nälkä. Joka perjantai on ruokana kanahampurilainen tai pizzapala & sipsit. Naminami, sitä sitten vain reippaana popsimaan. Ruokailu on kuitenkin ihan mukava tunti, sillä voi jutella kavereille, tai tehdä läksyjä ihan rauhassa.

Ruokailun loputtua ryntään loksulle ja siitä kuoroon. Kuoro on toinen päivän kohokohta. Tänään emme oikein tehneet mitään erikoista. Yleensä lämmitämme ääntä, sitten teemme joitakin harjoituksia ja lopuksi laulamme jotakin biisiä. Tältä tunnilta olen saanut joitakin ystäviä. Siellä on vähän helpompi puhua vieruskaverin kanssa, kuin muilla tunneilla.

Liikunta on toinen tunti, millä tulee puhuttua ihmisten kanssa. Tähän mennessä joka tunnilla, mukaan luettuna tänään, olemme kävelleet ympäri kenttää poikien pelatessa jalkapalloa. Tytöille ei ilmeisesti keksitä mitään erikoista. Mikäs siinä kävellessä... D, E ja F päivinä minulla on sitten liikunnan sijalla valokuvausta.

Viimeinen tunti on englantia. Saimme ryhmäprojektin. Minun pitäisi tehdä kollaasi näytelmässä A Raisin in the Sun olevasta Traviksesta. Kirja on ihan mielenkiintoinen ja olen melko tottunut englanniksi lukemiseen, eikä minulle ole paljoakaan ongelmia tämän kanssa. Eihän minun tarvitse ymmärtää kaikkea. Historiassa kaikki on vaikeampaa, kun minun pitäisi ymmärtää kaikki faktat ja pienetkin asiat. Tämän projektin tekeminen on kyllä hieman vaikeampaa ja saan tehdä paljon töitä, mutta enköhän minä selviydy. Pitäisi vain jaksaa ryhtyä tekemään sitä.

Niin, sitten koulu loppuikin ja tulin kotiin loikoilemaan ennen jalkapallopeliin lähtöä. Tällä kertaa otin kamerani mukaan ja kuvia tulikin otettua paljon! Minulla oli todella mukava ilta. Tamara, vaihto-oppilas Meksikosta, pyysi minua tulemaan sinne hänen kanssaan. Sanoin, että hän voisi olla minun, Olivian ja Adamin kanssa ja tulla vielä syömään kanssamme sen jälkeen.

Jalkapallopeli ei tuntunut aivan niin tylsältä tällä kertaa, kuin viimeksi. Pelaajat olivat paljon parempia, ja me voitimme pelin. Urheilua on aina paljon kivempi katsoa, jos oma suosikki pärjää. Tässä joitakin kuvia pelistä! Sininen on meidän, eli LH:n joukkue.

Cheerleaders!


Minä ja Tamara:

Koulun "marssibändi" oli myös siellä. Meidän koulun bändi on oikeasti todella hyvä! He soittivat Lady Gagaa ja vaikka mitä. Sitä on todella mukava katsoa.


Lähdimme taas puolivälissä pois, sillä kukaan ei jaksanut katsoa sitä enää. Saimme vasta myöhemmin selville, että olimme voittaneet. Minä, Olivia, Adam, Tamara, Abbey, Tessa, Liz ja Dawn lähdimme käymään Dairy Queenissä. He kaikki ovat siis Olivian (ja nykyään minunkin) ystäviä. Tessa ja Abbey ovat minun kanssa samassa ruokailussa ja he ovat todella mukavia! Dairy Queen on muuten taivas. Voi luoja, mitä jäätelöannoksia! Tuossa puoliksi syöty suklaakermavaahtojäätelöannos. Nami omnomnom.


Sen jälkeen lähdimme kaikki yhdessä läheiseen puistoon. Adamilla ja Dawnilla oli autot ja me jakauduimme niihin. Minulla oli aivan mielettömän hauskaa. Nauroimme ja sekoilimme. Ihanaa, että meidän porukassamme on joku, joka on samassa tilanteessa kun minä. Ja lisäksi Lizin perhe ottaa Brasilialaisen pojan ihan lähipäivinä kotiinsa, sitten meitä on kolme! Niin huippua. Vihdoin alkaa tuntua, että alan saada kavereita täällä. Seuraavassa kuvassa oikealta vasemmalle: Olivia, Liz, Abbey, minä, Tamara, Tessa ja Dawn.



Tamara ja Adam tulivat vielä käymään meillä illalla. Meillä oli suunnitelmissa valvoa koko yö Olivian kanssa heidän lähdettyä, mutta hän oli tylsä ja meni nukkumaan! Saimme sitten hyvät unet ja lauantaina pitäisi jaksaa tehdä läksyjä...

Siinä perjantaipäiväni pähkinänkuoressa.

Anniina kiittää.

2 kommenttia:

  1. Siistiä!
    Tosin toi ruokailu, hampurilaiset tunkee korvista nm. olin juuri YKSIN kuus tuntia niitä vääntelemässä.
    On se vaan kivaa siellä :-----( kiva postaus, näin vaihteeksi taas :D! AI NIIN JA TOI JÄÄTELÖsysteemiannoshommeliini voi luoja omgovnnonmmonomnmonmonmo haluutko lähettää mulle sitä <3<3<3<3

    VastaaPoista
  2. Moikka Annuli
    Meidän lauantai-illan huippuhetki oli lukea taas sinun kivoja kirjoituksia arjen tapahtumista. Oliko se jätskiannos teidän kaikkien yhteinen vai vaan sinulle? Mukava kun kaveripiirisi kasvaa kovaa vauhtia ja futiksenkin salat alkavat avautua. Ruska on täällä jo hyvällä alulla. Terv. Baba ja Didi

    VastaaPoista