My Exchange Year in America

My Exchange Year in America

sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Thanksgiving break

Olen nauttinut pitkästä viikonlopusta täysin siemauksin. En edes muista enää minkälaista koulussa on! Eikä onneksi tarvitse muistaa vielä huomennakaan...

Kiitospäivä ei ole mitään niin erikoista, kuin luulisi. Siitä puhutaan paljon ja hössötetään ja siivotaan ja touhutaan. Torstaina siivosimmekin koko talon, ennen kuin vieraita tuli neljän maissa. Mark kokkasi, Sarah siivosi yläkerran ja minä alakertaa. Jerry, Wilma ja Grover (Markin Kroatialaiset sukulaiset) saapuivat ensimmäisenä, myöhemmin tulivat Mommom ja Pappap, sekä Granny. Jaclyn tuli kotiin jossain vaiheessa. Siinä se ilta olikin, pöytä täynnä herkullista kalkkunaa, kinkkua, perunamuusia, maissia, täytemuffinseja (täyte ei olekaan kalkkunan sisässä, vaan erillään), parsaa ja kastiketta.

Ei mikään paras kuva, mutta kuva kuitenkin.


Jälkiruoaksi syötiin kurpitsajuustoakakkua ja marjapiirakkaa. Sitten vain chillailtiin. Siinä se oli. Ruoka oli kyllä herkullista, mutta odotin ehkä enemmän.


Perjantai-illan vietin Tamaran kanssa. Menin heidän luokseen ja katsoimme elokuvia koko illan. Hänen host-isänsä on elokuvafriikki ja heillä oli vaikka mitä hyviä elokuvia. Minä sain valita katsottavat elokuvat. Katsoimme The Five People You Meat in Heaven, The Boy in the Striped Pajamas, Inkheart ja Liar Liar. Pidin erityisesti ensimmäisestä. Liar Liarin olen nähnyt noin sata kertaa aikaisemminkin. Heillä oli talo jo täysin koristeltu joulua varten, joulukuusi pystyssä, valot seinillä ja kaikkea. Koirulillekin oli pistetty jouluinen vaate. Tui.

Lauantaina lähdimme Tamaran kanssa kirkolle "tyttöjen iltaan". Neljätoista tyttöä oli luvannut ja allekirjoittanut tulevansa. Neljä saapui paikalle. Terri, meidän ohjaajamme oli murtunut, sillä hän oli suunnitellut kaikkea mukavaa ja ollut aivan innoissaan. Meillä oli kuitenkin todella hauskaa. Hän puhui meille vähän oikeata asiaa, mutta suurimmaksi osaksi vain rupattelimme kaikesta turhasta. Minä myös koversin ensimmäisen kurpitsani. Sille tuli erittäin suloiset kasvot.

Eräs Christina teki aivan uskomattomia cupcakeja. Hän koristeli ne niin hienosti, ettei niitä melkein raaskinut syödä. Hän sanoikin, että haluaisi perustaa oman pikku putiikin ja myydä kaiken maailman leipomuksia. Olen puhunut hänen kanssaan aikaisemminkin hyvin paljon keskiviikkoiltoina ja hän on mielettömän mukava. Minä ehdotin, että voisin opettaa hänelle miten tehdä hyvän suomalaisen kakun. Hän oli aivan innoissaan ja sovimme, että joku päivä menen heille ja teemme yhdessä kakun.

Tänään, sunnuntaina, olimme tietysti kirkossa ja syömässä Mommomin luona. Voi että, kyllä isoäidit ovat parhaita kokkeja... Nyt kohta Vanessa tulee hakemaan minua ja menemme erään Nickin taloon opettelemaan musikaalitanssia porukalla. Minulla on vahva tunne, että tulen ystävystymään monien ihmisten kanssa musikaalin ansiosta.

Siinä viikonloppuni tähän mennessä pähkinänkuoressa.

Anniina kiittää.

Ps. Sain aivan ihanan kortin Tiuhtilta Saksasta ja se piristi päivää, kiitos ♥

Pps. Miksi, oi miksi olen niin huono keksimään lahjatoiveita/ostamaan lahjoja?

4 kommenttia:

  1. Olipas tosi mukava lukea Kiitospäivän vietostasi. Siitä alkaa ilmeisesti siellä Joulunaika, niinkuin meillä ensimmäisestä Adventista, joka oli eilen. Kurpitsapiirakka näytti herkulliselta. Mitähän se Mark pitää kädessään tuossa kuvassa?
    Terv. B&D

    VastaaPoista
  2. Kyllä, tuntuu ainakin jo paljon jouluisemmalta kuin aikaisemmin! Se oli herkullista.♥ Sillä on kädessään puoliksisyöty kalkkuna, hihi.

    VastaaPoista
  3. oleppa hyvä, kortti oli ehdoton vaikka kuva nyt ei mikän maailman paras ollutkaan. :D muistatpahan ainaki miun alibaba jutut :D sa voi aina tulla syoma mu kebab jos sa halu :)) :D <3

    VastaaPoista
  4. miusta se on ihana <3 se kuva... ja tottakai muistan siun alibaba jutut raksuseni!
    lål :-------D

    VastaaPoista